Empatian arvo työelämässä

[00:00]
Piia Keihäs: Tervetuloa kuuntelemaan Learning Factoryn podcastia, mun nimi on Piia Keihäs ja tänään vieraana on Niina Majaniemi. Niina, sä oot kirjailija, sä oot kirjoittanut kirjan empatiasta työssä ja lisäksi sä oot pitkän linjan empatiakouluttaja, tehnyt muun muassa Microsoftille globaalisti

[00:29]
empatiaan liittyviä koulutuksia ja tänään meidän aiheena onkin sitten empatian arvo työelämässä. Tervetuloa mukaan Niina.
Niina Majaniemi: Kiitos oikein paljon, kiva olla täällä.

[00:41]
Piia Keihäs: Empatia on varmaan semmoinen aihe, joka aika usein mielletään semmoisena pehmeytenä ja jotenkin ehkä semmoisena leelian lepotuolina, että puhutaan ja ymmärretään paljon. Mitä se empatia oikeastaan on?

[00:56]
Niina Majaniemi: Joo, se on ihan totta, että empatia usein käsitetään väärin ja se onkin yksi mun tämmöinen missioni, että haluan murtaa niitä myyttejä empatiasta ja tuoda ne oikeat arvot siitä esille. Mutta empatia tosiaan se on, jos mietitään vaikka aivotutkija Katri Saarikiven määritelmää siitä, niin se on kokoelma ja yhdistelmä taitoja, joiden avulla me ollaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa.

[01:19]
Että me ymmärretään, mitä se toinen ajattelee tai tuntee ja pystytään sillä tavalla sitten paremmin kommunikoimaan muiden kanssa. Että se ei ole tunne, niin kuin usein ajatellaan, se ei ole mukavuutta.

[01:33]
Toki siihen voi sekin kuulua, mutta se on ihan oikeasti semmoinen kognitiivinen ja emotionaalinen työkalu, mitä voi käyttää, että paremmin sitten ymmärtää muita ja pystyy tekemään parempia päätöksiä. Ja sen takia se onkin nimenomaan ehdottoman tärkeää erityisesti liike-elämässä.

[01:49]
Piia Keihäs: Sä mainitsit tuossa ensimmäisenä, sanoit, että sä oot tämmöinen empatiamyytinmurtaja. Ja mainitsit, että yksi myytti on tämä, että se nähdään pehmeytenä.

[01:59]
Mutta liittyykö siihen sun mielestä jotain muita myyttejä, joita täytyisi vähän räjäytellä ja ravistella?
Niina Majaniemi: Joo, jos mä aloitan tuosta pehmeydestä, niin esimerkiksi just on nähty julkisuudessa tällaisia ministerinkin lausuntoja, että empatia ei kuulu politiikkaan.

[02:12]
Niin sehän ehkä just kertoo siitä, että siellä ajatellaan, että se olisi mukavuutta tai pehmeyttä. Että se ei sitten kuulu politiikkaan. Mutta kun asia ei näin ole.

[02:20]
Eli empatia on tavallaan, miten voit tehdä esimerkiksi politiikassa päätöksiä, jotka on mahdollisimman hyviä, jos et sä ymmärrä, mitä ne eri sidosryhmät siellä haluaa. Eli se on sitä, että ymmärretään. Se ei ole sitä, että sä luovut omasta mielipiteestäsi.

[02:36]
Ja siitä ehkä siirrytäänkin tähän toiseen myyttiin, että empatia olisi heikkoutta. Että joskus ajatellaan, että jos johtaja on empaattinen, niin hän on heikko.

[02:45]
Mutta silloin käsitetään nimenomaan sen väärin taas, että empatiahan ei ole sitä, että sä annat muiden kävellä sun ylitse. Tai luovut omista mielipiteistä. Etkä pysty kantamaan vastuuta tai ottamaan johtajuutta.

[02:58]
Vaan nimenomaan se tarkoittaa sitä, että sä pystyt paremmin ymmärtämään sitä sun yleisöä. Ja sillä tavalla sä pystyt myös neuvottelemaan paremmin. Että se on aivan erityisen suuri etu myöskin asiakasneuvottelutilanteissa.

[03:08]
Että jos sä ymmärrät sitä asiakasta paremmin, niin silloinhan sulla on ne valtit käsissäsi. Ja ehkä yhden esimerkin voisin tähän antaa tästä. Kuvitellaan, että se empatia on semmoista heikkoutta.

[03:19]
Neuvoinkin kerran erästä yrittäjää, että hänen kannattaisi tehdä työtyytyväisyyskyselyä. Kun oli tullut kentältä sellaista viestiä, että siellä voisi olla ongelmaa.

[03:27]
Niin hän sitten vastasi mulle, että miksi ihmeessä mä kuuntelisin, kun he puhuu pahaa minusta. Ja pahaa tilalla oli vielä toinen sana, jota en viitsi tässä toistaa. Siinä just tuli esiin tämä, että hän pelkäsi.

[03:38]
Että hän ei uskaltanut olla empaattinen ja uskaltanut kuunnella niitä työntekijöitä, koska hän pelkäsi. Ja sehän se on heikkoutta.

[03:45]
Eli se osoittaa nimenomaan, että empatian puute on heikkoutta. Ei se, että sulla on sitä ymmärrystahtoa ja taitoa. Sehän on sitä oikeaa johtajuutta ja rohkeutta.

[03:54]
Piia Keihäs: Niin kyllä. Empatia kuulostaa aika voimakkaaltakin työvälineeltä työelämässä. Miten sä kuvaisit sitä empatian voimaa työelämässä?

[04:05]
Niina Majaniemi: Joo. Kyllähän se voima tulee juuri siinä esiin, että kun työympäristö on empaattinen, niin tutkimusten mukaan esimerkiksi innovaatiokyky kasvaa nimenomaan juurikin siksi, koska ihmiset kokee, että heitä kuunnellaan ja ymmärretään, niin he uskaltaa silloin tuoda niitä omia ajatuksia esille.

[04:21]
Jos ei tätä ympäristöä ole, niin silloinhan ne ideat jää sinne hautumaan ja niitä ei välttämättä ikinä uskalleta tuoda pöydälle. Ehdottomasti se tuo lisää asiakastyytyväisyyttä, että se näkyy siinä.

[04:30]
Koska jos me ymmärretään sitä, mitä asiakas kantaa paremmin, niin mehän pystytään tarjoamaan heille tuotteita ja palveluita, jotka oikeasti resonoi heille. Tämä on se yksi kulma.

[04:39]
Lopulta tämä kaikki vaikuttaa tietysti myös tuottoon. Se on ihan tutkimuksilla todistettu. Esimerkiksi Empathy Business -yritys teki tämmöisen tutkimuksen, että kun listattiin, kuinka empaattisia yritykset on, niin ne top 15 yritystä olivat tehneet puolet enemmän tuottoa kuin listan alimmat 15 yritystä, jotka olivat vähemmän empaattisia.

[04:58]
Eli siinä oli iso ero tuottoprosenttiin. Tästäkin näkee, että se on myöskin ihan liiketaloudellinen työkalu. Kun ajattelee tätä Suomen tilannetta tällä hetkellä, niin todellakin tarvittaisiin lisää empatian voimaa työelämään, että saataisiin tätä kasvua aikaiseksi tänne ja uusia innovaatioita.

[05:18]
Tämä kasvusana onkin hyvä, koska nythän viime vuonna tuli Aalto-yliopiston ja Accenturen tutkimus, jonka mukaan Suomen yritysten suurin kasvueste on tunne-älytaitojen puute.

[05:27]
Minua se ei yllättänyt, mutta se herätti paljon huomiota, koska ei sitä ehkä olla ajateltu, että se voisi estää meitä kasvamasta. Mutta näin se vaan on, että meillä ei osata ehkä sitä tunne-älyä hyödyntää, ja empatiahan on yksi tunne-älypiirre.

[05:41]
Meillä ei osata sitä hyödyntää, ja sen takia kasvua ei tapahdu.
Piia Keihäs: Kyllä. Tuo on mielenkiintoinen, tuo tavallaan kasvun yhdistäminen tuohon. Se tietenkin sitten vaikuttaa siihen, että liiketoimintaa ei saada kasvamaan, mutta onko sinulla jotain muita esimerkkejä, miten se vaikuttaa, jos empatia puuttuu liike-elämästä tai yrityksestä tai johtamisesta?

[06:02]
Niina Majaniemi: Joo, ainakin itsellä on myös tämä vahva työhyvinvointitausta, kun on työhyvinvoinnin kehittäjä, niin se on yksi alue, missä se näkyy selkeästi, että jos ei siellä sitä empatiaa ole, niin kyllä se henkilöstö yleensä sitten voi aika huonosti.

[06:16]
Ja onhan meillä julkisuudessakin paljon tullut taas näitä esimerkkejä esille, että jos vaikka on tämmöistä autoritääristä johtamista tai huudetaan alaisille tai muuta tämmöistä, niin kyllä sitä sitten nousee aika nopeasti.

[06:27]
Etenkin nykyaikana, kun ihmiset ehkä ei ole enää niin ottamassa vastaan kaikkea, mitä annetaan työelämässä, vaan on niitä omiakin ajatuksia enemmän, kuin ehkä ennen uskallettiin tuoda esille, niin se kyllä näkyy siinä työhyvinvoinnissa hyvin nopeasti.

[06:41]
Ja jos ei ole tämmöinen empaattinen työkulttuuri, niin silloin ne ongelmat jäävät hautumaan sinne pinnan alle. Jos on vaikka väsymystä tai surua tai tuntuu, että ei selviydy töistä.

[06:53]
Esimerkiksi näin tekoälyn aikakautena voi tuntua, että ei pysy perässä, mutta ei uskalla sanoa sitä ääneen, jos ei ole empaattinen työkulttuuri, koska silloin sä vaikutat heikolta ja sulle voidaan jopa sanoa, että etkö sä nyt suoriudu töistäsi.

[07:04]
Jos tämmöinen tunne on, niin silloin siinä on selkeästi se empatian puute siinä työkulttuurissa, ja siihen pitäisi ehdottomasti puuttua. Ja johtohan se yleensä on se, mikä näyttää sen esimerkin, että heiltä pitäisi tulla tämä lupa siihen, että meillä saa sitten puhua, ja ymmärretään ja kuunnellaan.

[07:20]
Piia Keihäs: Kyllä. Itsellä on ehkä tutumpi termi, että käytetään, että on psykologisesti turvallinen työpaikka. Miten empatia ja tämmöinen psykologisesti turvallinen tila liittyy toisiinsa?

[07:33]
Niina Majaniemi: Joo, se liittyy juurikin niin, että kun se empatiahan on sitä, että me kuunnellaan ja ymmärretään. Otetaan nyt vaikka esimerkki siitä, että nykyään on paljon ihmisiä, jotka väsyy työssään.

[07:45]
Julkisissa tilastoissa Suomessa on burn outia aika paljon valitettavasti. Ja jos tämmöinen henkilö, joka kokee, että väsyy, niin menee esihenkilölle sanomaan, että nyt mulla on liikaa töitä, niin siinä on parikin vaihtoehtoa.

[07:58]
Esihenkilö voi sanoa, että joo, onpa ikävä kuulla, mutta tämä on nyt tämä tilanne, ja sun kollegatkin on ihan hyvin jaksaneet, niin koita nyt vain jaksaa siellä.

[08:06]
Ja sitten se oli siinä. Tämä ei ole psykologisesti turvallinen tilanne. Tämä henkilö kokee, että hänelle ei kannata mennä edes kertomaan enää jatkossa, jos häntä väsyttää.

[08:15]
Ei siitä ole mitään hyötyä, häntä ei kuunneltu. Ei tule kuulluksi eikä tule nähdyksi ollenkaan. Ja todennäköisesti hän jää sitten lopulta sairauslomalle, jos hän ei saa itse niitä asioita kuntoon.

[08:24]
Toinen vaihtoehto sitten on, jos esihenkilö sanookin, että no kiva kun tulit kertomaan, että katsotaanpa yhdessä sun työkuormaa, mitä sille voisi tehdä.

[08:31]
Jos me ei voida nyt tällä hetkellä mitenkään helpottaa sitä, niin ainakin tiedän sitten seuraavassa portfolio-suunnittelussa, että sitten voidaan ottaa sulta vaikka yksi asiakas pois, tai ei ainakaan tule sitten lisää tai muuten, että katsotaan yhdessä.

[08:42]
Vaikka siinä hetkessä ei vielä edes tehdä mitään sen asian konkreettiseksi korjaamiseksi, niin siinä heti tulee jo sille henkilölle psykologinen turvallisuus, ja hän kokee, että häntä kuunnellaan.

[08:51]
Ja sekin auttaa jo jatkamaan ja jaksamaan. Se jotenkin tekee ihmisen näkyväksi, kokonaisuutena ihmisen näkyväksi, kun tulee kuulluksi niiden omien asioiden kanssa, myös siellä työpaikalla.

[09:04]
Piia Keihäs: Sä mainitsit tuossa alussa, että empatia ei ole tunne, mutta mitäs kun aina välillä kuulee semmoisia lauseita, että hei, mä en nyt vaan ole hirveän empaattinen ihminen.

[09:16]
Voiko sun mielestä empatiaa opetella?
Niina Majaniemi: Kyllä sitä voi opetella, eikä se ole vain minun mielipide tässä. Se on ihan tutkittu asia, että voihan se olla, että se voi olla semmoinen oma turvaverkko, jos sanoo, että mä en vaan voi oppia, niin ehkä siinä on pieni vastustus, että pelottaa. Useinhan on se, että jos vaikka sanotaan asiakaspalvelutiimille, että olkaapa sitten empaattisia,

[09:36]
niin sitten siellä ei kukaan tiedä, että miten sitä ollaan. Että sekin on se este sille, että uskalletaanko olla vai ei, kun tarvitsee ne keinot.

[09:43]
Eli ehdottomasti empatiaa voi oppia. Tutkimusten mukaan esimerkiksi Business Solver on tutkinut, että enemmistö työntekijöistä haluaisi empatiakoulutusta, mutta heille ei ikinä sitä tarjota.

[09:53]
Ja just kun miettii näitä tutkimuksia, esimerkiksi World Economic Forum listasi nyt empatian yhdeksi kriittisistä työtaidoista 2030 ja eteenpäin, niin näitä taitoja täytyy tarjota ja opettaa työntekijöille.

[10:06]
Ei ne tule itsestään, että se voi muuten herättää sellaista pelkoa, että minä en osaa tai minä en vain nyt ole empaattinen, koska kukaan ei ole sitä kertonut, että miten sitä ollaan.

[10:14]
Mutta tosiaan se ei ole mikään luonteen piirre, vaan se on taito, minkä voi oppia ja ehdottomasti kannattaa oppia.
Piia Keihäs: Olisiko sinulla joku sellainen pieni täky tai vinkki meille, jotka haluaisivat ruveta harjoittelemaan vähän, että miten minä olisin enemmän empaattinen.

[10:28]
Miten me voitaisiin arjessa lähteä vaikka sitä empatiaa harjoittamaan ja vahvistamaan?
Niina Majaniemi: Yksi helppo tapa opetella on palaverit.

[10:36]
Jos istuu palavereissa, on ne sitten vaikka virtuaalisia palavereita, niin jos on yleensä itse se, joka tuo aina ideoita sille esille, niin voi ottaa sellaisen harjoittelun keinon, että hei, tämän palaverin minä tuon kyllä omat ideani esille, mutta minä keskityn myös kuuntelemaan, eikä odota vain sitä omaa vuoroa, vaan keskittyy todellakin kuuntelemaan ja koittaa vaikka niistä muiden puheenvuoroista saadakin uusia juttuja,

[10:57]
mitä voisi tuoda, eikä vain miettiä sitä omaa agendaa. Tai sitten jos onkin sellainen ihminen, että ei taas halua tuoda niitä omia mielipiteitään koskaan ja enemmänkin kuuntelee, niin yrittää nyt miettiä, että vaikka yhden palaverin aikana, että mitäs ajatuksia tässä herää, ja miten minä seuraavassa palaverissa voisin näiden ajatusten pohjalta sitten tuoda lisää, keksiä jotain uutta näkökulmaa,

[11:19]
kun olen kuunnellut heitä ja saanut siitä vähän irti. Se kuuntelu on tosi hyvä tapa harjoitella, ja monesti se kuuntelu jää meiltä aika vähäiseksi. Ja toinen tietenkin tärkeä tapa on just se, että miettisi vähän sitä, että miten loisi toiselle sellaisen ympäristön, että hän uskaltaa tulla puhumaan ja uskaltaa tuoda ideoita.

[11:39]
Ei ole sellainen, että jos toinen tulee ja sanoo, että tuo ei nyt kuulosta hyvältä, heti tyrmää sitä. Se on taas yksi tosi tärkeä tapa, ja etenkin esihenkilöillä on valta tähän.

[11:49]
Piia Keihäs: Tämä on tämmöinen aktiivisen kuuntelun harjoitus – täytyy ottaa, että arjessa, on se sitten työpaikalla tai kotona tai missä ikinä onkaan, niin tavallaan keskittyy siihen kuunteluun.

[11:59]
Siinä on hyvä vinkki meille kaikille, millä päästään helposti harjoittelemaan empaattista läsnäoloa.
Niina Majaniemi: Kyllä, juuri näin.

[12:06]
Piia Keihäs: Hei kiitoksia Niina sulle, että pääsit tänään meidän vieraaksi. Oli tosi tärkeää asiaa empatiasta, ja nyt kannustetaan kaikkia, että lähdetään harjoittelemaan empatiataitoja.

[12:16]
Niina Majaniemi: Kiitos paljon.